torstai 10. marraskuuta 2016

Olemisen sietämätön keveys

Tyypillinen lomapäivämme Meerulla sujuu näin:

Kävelemme mökiltämme puusiltaa ja rantahietikkoa pitkin aamupalalle yhdeksän-puoli kymmenen aikoihin. Jos on hyvin aurinkoinen päivä, kuten viime päivät ovat olleet, laiturin tumma puu on jo melko polttavaa paljaisiin jalkoihin. Vaalea hiekka sen sijaan mukavan viileää.

Näkymä kävellessä "mökkilaiturilta" kohti ravintolaa.

Aamiaispaikka - samalla myös lounas- ja illallispaikka.

Pitkä hiekkavaellus takaisin "mökille". :)


Meidän "mökki" oli kolmas oikealla.

Runsaan aamupalan jälkeen samaa reittiä takaisin mökille, missä vaihdamme uikkareihin ja bikineihin ja pakkaamme rantakassiin aurinkorasvat, lukemista ja tietenkin puhelimet ja padin. Kävelemme rantahietikossa, lämpimän meriveden välillä jalkoja huuhdellen, saaren itärannan uima-altaalle. Länsirannan uima-allas on muuten yhtä kiva, mutta siellä on vähemmän varjoisia paikkoja tarjolla.

Puolivälissä matkalla uima-altaalla. Horisontissa näkyvä tumma rivistö ovat niitä majoitusmökkejä. 


Altaan äärellä varjossa lueskellen, drinksuja (useimmiten sentään alkoholittomia mocktaileja) nauttien ja välillä altaaseen pulahtaen aika kuluukin mukavasti. Vaikea päätöksen hetki koittaa yhden maissa: kävelläänkö syömään lounasta vai ei. Lounaspaikka on sama kuin aamiaispaikkakin eli onhan sinne noin 700 metriä matkaa. Välillä on kävelty, välillä korvattu lounas allasbaarista saatavilla pikkupurtavilla.

Auringonlasku on saarella päivittäinen iso tapahtuma. Sitä voi ihailla saaren länsirannan altaalla tai sen vierestä löytyvässä baarissa. Eilen oli poikkeus rutiiniin, kun osallistuimme sunset-risteilyyn. Noin tunnin veneretki vei meidät hieman kauemmas saaresta ja auringonlaskun lisäksi viihdykettä tarjosivat veneen ympärillä hyppivät delfiinit.

Länsiranta.

Sitten onkin jäljellä enää iltarutiinit, joihin kuuluvat - vaihtelevassa järjestyksessä - poreammeilu mökin terassilla ja illallinen. Illallispaikkakin on sama, missä aamiainen ja lounas tarjoillaan, joten matka "kotiin" ei onneksi ole pitkä täydellä mahalla lyllerrettäväksi.

Oman terassin poreamme.

Hieman vielä lueskelua ja oleskelua terassilla ja sittenpä sitä onkin valmis nukkumaan, herätäkseen taas aamulla samanlaiseen lomapäivään.

P.S. Kun pimeä koittaa, valtaavat ravut saaren itärannan! Niitä on PALJON, mutta kiltisti ne väistävät alta karkuun.

Kuvaan ehdittiin saada vain muutama, sillä ravut livahtavat nopeasti karkuun, kun niitä lähestyy.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti