lauantai 10. marraskuuta 2012

9.-10.11.2012 Kotimatka

Perjantaina laiva saapui Miamin satamaan aamuseitsemältä. Hytistä piti luopua yhdeksään mennessä, mutta vielä senkin jälkeen olisi voinut jatkaa esimerkiksi aamupalan nauttimista laivalla. Me emme olleet edellisenä iltana laittaneet laukkuja laivayhtiön kuljetettavaksi (laivasta terminaaliin), joten poistuimme laivalta tavaroinemme tuolloin ysin maissa. All inclusive-risteilyn lisäkulut pelailuista, drinkeistä, päivittäisestä service feestä (12 $/hlö/pv!) oli vajaat 400 taalaa. Positiivista oli se, että vaikka se check-in'n yhteydessä oli sovittu luottokortilla maksettavaksi, ei tuottanut mitään ongelmaa maksaa osa summasta pois lompakkoa polttelevilla ylijäämädollareilla.

Paluulento oli otettu New Yorkin kautta ja onneksi lento Miamista lähti ajallaan klo 13:30, sillä vaihtoaikaa New Yorkissa oli vain tunnin verran. Se riitti tällä kertaa oikein hyvin, sillä olimme tosiaan ajallaan JFK:n kentällä ja Finnairin jatkolento lähti samasta terminaalista. JFK:n kentällä oli hieman lunta, mutta muuten ei nähty ilmastakaan käsin merkkejä Sandy-myrskyn tuhoista.

Vajaan kahdeksan tunnin lento sujui taas ilman nukkumisia. Seurana oli tälläkin lennolla omat telkkarit, joista tuli katseltua mm. elokuvat 'Ted' ja 'Ice Age 3' - molempia voi kovasti suositella muutenkin kuin lentoviihteeksi.

Helsinki-Vantaalle kone laskeutui Suomen aikaa lauantaiaamuna puoli ysin aikoihin. Matkalaukut tulivat myös perille ja Lentopysäköinnin kuljetus tuli tilattuna valmiiksi paikalle, joten päästiin autolle nopeasti ja ajelemaan kotiin nukkumaan.

Niin tuli se reissu tehtyä. Uutta ei vielä ole tiedossa eikä suunnastakaan päätöksiä, mutta Australia kenties vähän houkuttelisi. Tarkoitus on kirjoitella tulevista matkoista tähän samaan blogiin ja blogiin onkin nyt lisätty mahdollisuus tilata sähköpostiin ilmoitus päivityksistä, joten se kannattaa tilata ihan noita tulevia reissuja varten.

Tässä vielä yhteenveto matkamme kohteista.

perjantai 9. marraskuuta 2012

8.11.2012 Laivailua


Tänään piti olla tiedossa maihinnousu Great Stirrup Cay -saarelle, joka lienee laivayhtiön oma yksityissaari, ja siellä rantapäivä. Aamukahdeksalta kapteeni kuulutti pahoitellen, että kovan tuulen takia saareen ei päästä, koska sinne olisi menty laivalta pienemmillä veneillä eivätkä nuo kuljetusveneet pysty kiinnittymään turvallisesti laivan kylkeen. Niinpä tästä tuli puhtaasti laivapäivä. Harmillisesti vain kova tuuli puhalsi kylmästi luoteesta niin, että kannella tarkeni vain auringon paistaessa eikä se taaskaan paistanut läheskään koko aikaa.

Ikkunoiden sisäpuolella tarkeni hyvin, kannella puhalsi viileä luoteistuuli eikä tuntunut niin kovin karibiamaiselta.
Kun päivä oli pelkkää laivailua, oli hieno mahdollisuus käyttää myös laivan kunto- ja jumppasalia. Tuli vedettyä peräti n. 15 minuutin vatsa-selkätreeni, enempään ei lomakroppa suostunut. Olisin (Jane) kyllä osallistunut illan Abs classiin Pacen pokeriturnauksen aikana, mutta se oli 'Sea Dayn' takia aikaistettu tunnilla seitsemästä kuuteen. Mistähän sekin aikataulun muutos olisi pitänyt tietää? Seuraavan päivän ohjelmat sisältävä lehtinen jaettiin hytteihin aina edellisenä iltana iltasiivouksen (niin, hytit siivottiin aamulla ja illalla, aika ylellistä) yhteydessä, eikä siinä ollut mitään mainintaa, että aikataulut voivat muuttua, mikäli ei päästäkään maihin. No, tietääpä seuraavalla kerralla, mikäli sellainen joskus tulee.
Harvasta jumppasalista on näin mahtavat näkymät.
Päivä kuluikin sitten pääasiassa sisätiloissa ja mm. blogia päivittäessä eli panostimme nettiyhteyteen. Illalla oli tarjolla taas Texas Hold'em -turnaus, johon Pace tällä kertaa osallistui. Porukkaa oli aluksi mukana kolmen pöydän verran ja Pace selvisi viimeiseen pöytään asti, mutta ei valitettavasti kolmen parhaan joukkoon, joten palkinnot jäivät saamatta.
Pace pokeriturnauksen viime metreillä. 
Jäljellä 2 x 100 "dollarin" pelimerkkiä, jotka tässä jaossa triplaantui, mutta siihen se sitten päättyi (blind oli 1000).
Loppuillaksi tarjolla oli komediaa: ensin kakkosversio, improved version, Barry Johnin jonglöörauksista. Esitys huipentui temppuun, jossa kaverilla oli leuallaan kepin päällä ensimmäisellä tarjottimella neljä lasia, sen päällä toinen tarjotin, jossa kolme lasia, näiden päällä tanssiva hulanukke, tämän kaiken kanssa heppu nousi yksipyöräisen päälle ja jonglöörasi pyörällä tasapainoillen kolmella keilalla. Ei ehkä kannata kokeilla kotona. Valitettavasti valokuvaus tai videointi oli kiellettyä, mutta kaveri mainosti tekevänsä saman tempun parin viikon päästä David Lettermanin show'ssa.

Ilta päättyi Andrew Kennedyn K-18-stand up-show'hun, joka ei täysin vastannut odotuksia ja jäi toissailtaista tylsemmäksi.

torstai 8. marraskuuta 2012

7.11.2012 Nassau


Keskiviikon aamussa oli hieman edellispäivää enemmän ryhtiä, sillä tiedossa oli lähtö Sea & See -retkelle klo 9:05. Aamiaisen nautimme kannella ja ysin aikoihin putkahdimme laivasta ulos Nassaun satamassa.

Retken ensimmäinen (Sea) osuus oli pieni veneretki ihmettelemään vedenalaista maailmaa: siirryimme yhdellä paatilla vähän kauemmaksi satamasta ja vaihdoimme merellä "puolisukellusveneeseen", jossa menimme kannen alle katselemaan pinnanalaista maailmaa ikkunoiden läpi. Monenkirjavia kaloja näkyi, muutama kilpikonna ja uiskentelipa haiperhekin (3 kpl) aluksen ohi.

Laivamme Norwegian Sky Nassaun satamassa eli kotisatamassaan.

Veneretkellä.

Tämän rantapätkän taloja omistaa oppaamme mukaan mm. Tom Cruise ja Oprah. 

Ei Yellow Submarine, vaan Blue semisubmarine.

Tässä esimerkkiä siitä, mitä semisubbarin ikkunoista näkyi. 

Meidän laivamme on noista keskimmäinen. Vasemman reunan Carnival Ecstacy lähti samaan aikaan Miamista ja oli tiistaina myös Freeportissa.

Retken toinen (See) osuus oli lyhyt kiertoajelu Nassaun kaupungissa. Kiertoajelun parasta antia oli bussikuskin selostukset Bahamasaarista ja Nassausta. Selvisi mm. että turismin jälkeen toiseksi isoin tulonlähde on pankkitoiminta: Bahamasaarilla toimii 400 kansainvälistä pankkia, koska maassa ei tarvitse maksaa tuloveroja. Mielenkiintoinen oli myös tieto, ettei saarilla jaeta postia koteihin, vaan kaikilla postia haluavilla on vuokrattuna postilokero postitoimistosta ja he hakevat postinsa sieltä.


Tämä opas, joka nappasi joukkomme opastettavakseen kesken kierroksen, oli melkoisen pelottava tapaus.

Matkamuistokrääsää tarjolla kiertoajelun välipysäkillä.

Hyvää paikallista limua!

Bussi toi meidät kiertoajelun päätteeksi takaisin satama-alueelle, jonka vierestä löytyi iso kauppabasaari täynnä turistikrääsää myyviä putiikkeja. Bay Streetin varrelta (toinen katu satamasta päin laskien) löytyi sitten "oikeitakin" kauppoja, joissa tosin emme poikenneet edes tarkistamassa hintatasoa.


Nassaun Straw Market.
Tästä paikasta luulimme saavamme rommikakkua teen kera, mutta tarjolla olikin vain rommikakkupaketteja. 

Satama-alueella olevan Festival Placen "keskusaukiolla" huomiomme kiinnitti se, että ihmiset räpläilivät siellä ahkerasti puhelimiaan ja ipadejaan. Pitihän se sitten itsekin testata ja jee, ilmainen langaton verkko. Hidas, mutta parin päivän täydellisen yhteydettömyyden jälkeen sekin tuntui luksukselta. Sai sähköpostit ja facebookin päivitettyä. Laivaltakin saisi toki nettiyhteyden auki maailmaan, mutta kovin kalliiseen hintaan (n. $30/h).

Nassaun kaupunkia laivalta käsin kuvattuna.
Festival Place Nassaun satamassa. Sieltä siis löytyi ilmainen wifi hetkeksi aikaa.

Laivalla ehdittiin nauttia auringosta kannella jonkin aikaa, mutta viileästi puhaltava tuuli hytisytti aina, kun aurinko meni pilveen - ja sitä se teki usein.

Illalla pelailtiin laivan kasinolla Blackjackia huonolla menestyksellä ja yritimme yhdessä silmä-käsikoordinaatiota vaativassa pelissä dollarin panostuksilla voittaa tukun satasia ja ipadin, siinä kuitenkaan - yllätys, yllätys - onnistumatta. Eilen eli tiistaina oli seurailtu 'Deal or no deal' -peliä vain sivustaseuraajina, mutta tänään ostettiin siihenkin pelikuponki. Ei päästy lavalle asti "pääpelaajiksi" ja yleisöpelistäkin voitettiin vain valokuva - tästä palkinnosta ei oikein ole meille hyötyä, koska olemme määrätietoisesti vältelleet laivan kuvaajia laivasta poistuessa eikä meistä siis ole olemassa tuollaista valokuvaa, jonka tällä 'Deal or no deal' -voitollamme voisimme lunastaa. Suunnittelimme poseeraavamme oikein huolella seuraavana aamuna laivasta poistuessamme...

Pizza ja fruit plate huoneeseen tilattuna.
Deal or No Deal -kisa alkamassa Stardust loungessa.
Illan päätteeksi seurasimme Barry Johnin jonglöörausesityksen, joka oli höystetty kaverin hauskoilla repliikoilla. Esitys oli "hilarious", jollaiseksi sitä oli mainostettukin. Esityksen loppuhuipennus oli se, että kaverilla oli keppi leuallaan ja kepin päässä 21" televisio (vanhaa norsumallia) ja samalla hän jonglöörasi kolmella keilalla.

Hyttisiivoojat askartelevat pyyhkeistä milloin minkäkin eläimen koristamaan sänkyä!

6.11.2012 Freeport, Grand Bahama Island


Laiva oli yön aikana saapunut Freeportin satamaan ja kahdeksasta alkaen laivasta pääsi maihin. Me emme ihan niin aikaisin olleet liikkeellä, vaan nautimme silloin vasta huonepalvelusta tilattua inclusive-aamiaista hytissämme. Laivayhtiö järjestää satamapaikoissa kaiken maailman retkiä, mutta tässä ekassa paikassa emme niihin ehtineet. Retkivaihtoehtoihin olisi voinut tutustua ja varatakin jo ennen matkaa kotoa käsin, mutta näin ensikertaristeilijänä oli vaikea tietää, mitä haluaisi tai kannattaisi missäkin tehdä.

Aamiainen huonepalvelun kautta huoneeseen. Oh, rankkaa.
Laivan uima-allasosastoa.

Kun vihdoin pääsimme laivasta maihin, menimme kimppataksilla n. 15 minuutin ajomatkan paikalliseen puotikeskittymään. Emme kuitenkaan menneet shoppailemaan, vaan rannalle, joka löytyi samasta paikasta kadun toiselta puolelta. Muutaman rantatunnin jälkeen kuljeksimme kauppa-alueen läpi matkalla taksille ja sitten hurjastelimme taas kimppataksilla takaisin satamaan. Jo menomatka oli tuntunut hurjalta, mutta se ei ollut kuitenkaan mitään paluumatkaan verrattuna, jolloin kuski teki jatkuvasti täysin järjettömiä ohituksia.


Beachillä Freeportissa (Port Lucaya).
Tuo keskellä oleva pää olen minä eli Jane.


Bahamian Bar.




Mansikka-daiquiri kookospähkinässä. 

Puhelin.



Freeportista ei paljonkaan saanut käsitystä tällä päivävierailulla, pieneltä paikka ainakin vaikutti. Mielikuvia Bahamasta vastasivat lähinnä palmut rannalla sekä ränsistynyt rantabaari.





Laivalla taas ensimmäiseksi syötiin, ja sitten syötiin taas vähän lisää. Illallisen nautimme tällä kertaa 5. kerroksesta löytyvässä Palace-ravintolassa, jonka kolmen ruokalajin illallinen pöytään tarjoiltuna myöskin sisältyy risteilyn hintaan. Viinipullosta joutui maksamaan, mutta kätevästi sen osan, mitä siitä ei saanut illallisen aikana juotua, olisi voinut ottaa mukaan tai laittaa ravintolan talteen seuraavaa kertaa varten. Me jätimme sen ravintolan säilytettäväksi.
Muun muassa tällaisia herkkuja laivalla tulee ahdettua - eli mansikkajäätelöä ja suklaasuihkulähteessä uitettuja vaahtokarkkeja. 

Iltaviihdettä. 

Illallisella Palace-ravintelissa.

5.11.2012 All Aboard

Pääsimme lähtemään aikataulun mukaisesti eli kahdeksalta hotellistamme Orlandossa/Winter Gardenissa suunnaten takaisin kohti Miamia. Ajomatka sujui ongelmitta - ainoa jännäämisen aihe oli, riittääkö auton polttoaine perille asti. Autovuokramme sisälsi yhden tankillisen bensaa, joten liikaa ylimääräistä ei haluttu tankkiin jättää. Haastetta tähtäämiseen aiheutti se, että rangen tiputtua alle 50 mailin ei mittaristo enää kertonut muuta kuin 'Low fuel'. No, päästiin perille joutumatta työntämään autoa ja lentokentän vuokra-autopalautuspaikasta oli vuokrafirman ilmainen bussikuljetus satamaan ja bussi sattui vielä lähtemään juuri, kun pääsimmme siihen sisään, joten ajoitus oli loistava. 


Edgewater-hotellin aamiaistila, jossa viimeisenä aamuna saatiin olla alkuun ihan kaksistaan.

Hotellin alakerrasta löytyi tämä hurmaava vanhan ajan jäätelöbaari, Scoops.

Camaron takaluukku on tarkkaan mitoitettu matkalaukuille.

Auto annettu pois Miamin lentokentällä ja menossa kohti shuttlea, joka veisi meidät satamaan.

Sisäänkirjautuminen laivaan sujui tehovauhdilla. Voisivat lentokentillä ottaa oppia Norwegian Cruice Linen mallista. Porukkaa opastava kaveri sai huudella jatkuvaan tahtiin 'Next, next, next' ja myös itse tiskillä homma hoitui vauhdilla. Sitten vain sisään Norwegian Sky-risteilyalukseemme, joka olisi kotimme seuraavien neljän päivän ajan.

Hytti oli ihan positiivinen yllätys, siellä mahtui parivuoteen edustalla jopa pyörähtämään ympärikin. Matkalaukut mahtuivat sängyn alle piiloon tilaa viemästä ja käyttövaatteet hytin eteisen kaappeihin. 
Kello oli tässä vaiheessa noin puoli kolme iltapäivällä, joten ensimmäinen tehtävä laivalla oli etsiä ruokapaikka. Risteily on (periaatteessa) all-inclusive, mutta yllättävän monesta asiasta laivayhtiö kuitenkin lisärahaa takoo. Yläkannelta (kansi 11) löytyi kuitenkin hintaan sisältyvä lounasbuffeepaikka ja erityisesti sen salaattivalikoima miellytti. Muuten ruuat olivat peruskauraa, mutta vaihtoehtoja kyllä riitti ja mahansa sai täytettyä. 


Hyttimme, nro 8210. 

Viideltä laiva lähti Miamin satamasta kohti Bahamasaarten Freeportia. Seurasimme lähtöä kannelta käsin, vaikka lemmenlaivatyyppiset vilkutukset puuttuivat. Ja lähtö oli kuin hi--das--te--tus--sa elokuvassa, sillä ensin mentiin rauhallista vauhtia muutama laivanmitta syvemmälle satamaan ja siis kohti Miamia, ennen kuin laiva mahtui kääntöpaikalla kääntymään ympäri ja pääsimme lopulta katselemaan Miamin valojen taaksejäämistä. 


Miamia laivalta käsin.

Tuolla, missä taikimmaisin laiva kuvassa on, kävimme kääntymässä ennen kuin pääsimme suuntamaan kohti avomerta. 



Horisontissa Miami Beach, kuva kuitenkin vielä Miamista päin otettuna, ei mereltä.

Heittäydyimme sitten täysin risteilijöiksi ja osallistuimme bingoon, vaikka korkea osallistumismaksu (halvin $39,99) latistikin innon hetkeksi. Päädyimme kuitenkin panostamaan 49,99 dollarin arvoiseen pakettiin, jolla sai tietyn määrän bingoläpysköjä sekä risteilyarvontakuponkeja. Panostus kannatti, sillä voitimme toisen pelikierroksen ja 175 dollaria! Rahat sai heti pelin jälkeen laivan kasinolta käteisenä.


Bingohalli eli Stardust-yökerho.
Bingovoittaja!
Voittajien on helppo hymyillä!

Illan toinen ohjelmanumero oli Andrew Kennedyn stand-up-komediashow, hauska kuin mikä. Sen jälkeen kaihtimet jo painoivatkin sen verran paljon, että oli aika käydä nukkumaan. Tänä ensimmäisenä 
iltana ja yönä laiva kynti merta niin tasaisesti, ettei heiluntaa tuntunut yhtään.