Langkawin apinamarkkinat

Saavuimme Langkawiin eilen iltapäivällä ja hotelli hoiteli meidät perille majapaikkaan. Majapaikka on mallia "budget series" ja tällä on tarkoitus tasata entisiä ja tulevia hotelliöitä tällä matkallamme...
Majapaikka on itsessään ihan ok ja isäntäväellä nöyyrä palveluasenne ja nurkat ovat siistit.
Sijainti on vähän syrjässä, joten vuokrasimme majapaikasta skootterin. Skootterin kolmen päivän vuokra oli 100 ringittiä, eli 25 euroa. Kohtuullista.
Eilen illalla kävimme skootterilla tutustumassa paikallisiin markkinoihin ja hakemassa läheisestä kaupasta vähän jääkaapintäytettä.

Majapaikasta löytyi kisuleissöneitä jos jonkinmoista.

 Tänään lähdimmekin sitten kiertämään saarta ja suunnaksi otimme saaren luoteis-osan. Suunnitelmissa oli nähdä jotain vesiputouksentynkää...

Meijän rivarinpätkä. Aamiainen tulee ikkunan alle.

Kuva yhden sillan alla kulkevaan kuraprunniin.

Sama silta, katse nostettu.

MUU-vaara

Apina vei(varasti) Janen jätskinjämät suoraan kädestä! 

Löytyihän sieltä se vesiputouskin.

Monta vappusta.

Vesiputoukselta (johon piti kavuta 271 porrasta)  kun käveli 367 porrasta ylöspäin, löytyi 7 wells, eli seitsemän lähdettä. Olipas mukavan raikasta pulikoida noissa vesissä.

Luonnon oma vesiliukumäki on aika hyvä!

Lisko

Onneksi suomessa puilla ei ole tälläisiä juuria...brrrr

Tuhatjalkainen oli myös matkalla lähteille ja antenneissa löytyi!

Alas "kiivettyämme" maistui kokis ja tällä kertaa saatiin nauttia loppuun ihan ite :)

Lounaspaikkamme. Hyvvee oli ja kohtuuhintaista. 

Suzukille myös vähän ruokaa. Bensa maksaa ~0,55 e/litra.

Ruokapaikalta jatkoimme kohti saaren luoteisnurkkaa ja loppuosa tiestä oli aika selkeästi tehty keskelle sademetsää. Huomaa kuvassa orastava burnout.

Saaren luoteisosasta löytyi myös käytöstä poistettu tie ja pitihän se tutkia, että miksi se on pois käytöstä. Vastaus: Golf.
Golfkenttä oli siis tullut tien "päälle" ja uusi tie kiersi rannan vähän kauempaa.

Kyllä kelpais näissä puitteissa suitsakuskinkin golfata!

Luoteisnurkasta löytyi myös saaren korkein vesiputous Temurun. 

Paikallisen nuorison kovimmat (tai hölmöimmät) jätkät olivat kiipeilleet vuorenseinää pitkin meleko ylös...ja sieltä ne sitten hyppeli alas.

Tien vierestä löytyi melko hieno levähdyspaikka. Normaalistihan täällä on suurin osa rannoista suljettuja ulkopuolisilta.

Paikka on kuuluisa mustasta hiekastaan. Kyllä mekin ripaus sitä nähtiin...

Ja taas me oltiin torilla. Rypäleitä tarttui matkaan, dodii!

Huomenna on taas tarkoitus hypätä Suzukin puikkoihin ja lähteä tutkimaan saarta. Vielä emme tiedä mikä on suunta...aika näyttää :)

Löhöilyä, ja sitten vielä hieman lisää löhöilyä

Viimeinen aamu tässä paratiisissa! Istun huoneistomme parvekkeella meren yllä kirjoittamassa tätä blogia. Kello on 9 aamulla. On pehmeän lämmintä ja pieni merituuli vilvoittelee ihoani. Niin nautinnollista!

Huoneemme parveke, jossa parhaillaan tätä blogia kirjoitan.

Siitä asti, kun maanantaina puoliltapäivin saavuimme tänne Avani-hotelliin, on ohjelmanumerona ollut puhdasta löhöilyä. Tiistaina asetuimme altaan äärelle heti aamupalan jälkeen ja lounaankin nautimme altaan viereissä ravintolassa. Vaikka pysyttelimme pääosin varjon alla, tuloksena oli auringonaristamaa ihoa.

Altaan vetovoima kuitenkin jatkui keskiviikkonakin, vaikka tarkoitus oli vältellä aurinkoa. Visummin varjon alla pysytellen suurin osa päivästä kului altaalla ja altaassa. Tiistaina altaassa alkoi olla hieman tungosta loppuiltapäivästä, mutta keskiviikkona se pysyi lähes tyhjänä koko päivän. Mikä olikin melko ylellistä. Sen verran saimme altaalta sentään irtauduttua, että Pace kävi ajamassa kartinkia tuossa ihan kävelymatkan päässä (kuuluu hotellin Extreme-parkkiin) ja lounaspaikka oli hotellin sisäänkäynnin liepeillä oleva Sepoi Sepoi -ravintola.

Ihanan uima-altaan ihanuutta lisäsi kanssauijien vähyys. 

Aurinkotuoleissakin oli varaa valita niin, että molemmat saimme omat varjot.

Karting-radalta Pacelle löytyi kilpakumppaneiksi kolme jenkkiä.

Takarivistä voittoon. Oliko yllätys kenellekään?

Lounas.

Paikalliskissa tuli pikku hiljaa lähemmäs ja lähemmäs - kunnes tyly tarjoilija karkotti sen tiehensä.

Hotellin villoja rannalta käsin. Uimaranta ei kyllä ole uimista varten, sillä vesi on niin matalaa, että joutuisi kahlaamaan kauas.

Jälkiruoaksi mansikka-banaani-smoothie. Nam!

Raput johtavat meidän kämppään.

Illalla uima-allas oli varsin romanttinen mesta. 

Live-bändi soitti hyvää musaa.

Täällä olisi ihan mielellään majaillut kauemminkin, mutta ihan kiva on päästä näkemään uusiakin maisemia. Tänään iltapäivällä lennämme Kuala Lumpurista Langkawin saarelle, ja vähän toisenlaiseen majoitukseen...