Täällä sitä nyt ollaan, Kuala Lumpurissa, Concorde Inn -hotellissa. Netti täällä toimii hi-taa-aas-ti, joten varsinkin kuvien lataus blogiin on tuskaisaa. Siksi saatte kuvat nyt reilusti pienennettyinä.
Matka Helsingistä tänne meni sujuvasti. Yhdentoista tunnin lento Singaporeen kului nopeasti, sillä saimme nukuttua kutakuinkin puolet puolilta öin lähteneestä lennosta. Olikin eka kerta ever, kun lentokoneessa nukkuminen meiltä onnistui. Loppulentomatka kului mainiosti The Grand Budapest Hotel -elokuvaa katsellen, vaikka Finnairin koneen tv-monitorit olivatkin käsittämättömän vanhanaikaiset, pienet ja huonolaatuiset.
 |
| Kun heräilimme yöunilta, lentoaikaa oli jäljellä hieman alle kolme tuntia. |
 |
| Onneksi Finskin koneesta sai ostettua matkaeväät, kun lentokentän myymälästä nämä olivat loppu! |
 |
| Kylmissä korkeuksissa jossain Malesian yllä. |
 |
| Ulkoilman lämpötila alkaa olla kohdillaan Singaporeen saavuttaessa. |
 |
| Singaporen kentällä otimme ensituntumaa kuuman hikiseen paikalliskeliin. |
Lento saapui Singaporeen hieman etuajassa. Meillä oli kolmisen tuntia aikaa siirtyä jatkolennolle, mikä oli tällä kertaa varsin sopivasti. Ehdimme jonottaa Singaporen passijonossa, hakea laukut ja chekata itsemme ja laukut Jet Starin jatkolennolle, syödä lentokentän Aston's-ravintolassa ja nauttia jälkkäriksi teetä ja donitsia Dunkin' Donutsissa. Kuala Lumpurissa olimme myös ajallaan. Taas passintarkastuksen läpi ja laukkujen hakuun. Sitten ulos terminaalista ja vain parin minuutin odottelun jälkeen hotellin shuttle-bussi jo saapuikin hakemaan hotellille. Bussimatka kesti vajaat viisi minuuttia eli majapaikkamme on varsin lähellä lentokenttää, mutta mikä tärkeintä, lähellä myös seuraavien päivien tapahtumapaikkaa eli Sepang Circuitia.
Kuten otsikossa totesin, hieman ristiriitaisin tunnelmin lähdimme nyt tälle jo pitkään suunnitellulle reissulle. Nämä tunnelmat johtuvat siitä, että juuri matkan alla eli maanantai-iltana rakas pikkuinen Essu-kissamme jäi auton alle ja kuoli. Suru tästä ja huoli toisesta kissastamme Miirusta, Essun siskosta, latisti matkalle lähdön intoa huomattavasti. Huolta kuitenkin hälvensi huomattavasti se, että Miiru tuntui eilen illalla ottavan ensimmäiset hoitajansa ihan tyytyväisenä ja tyynesti vastaan. Yritämme parhaamme mukaan kuitenkin nauttia lomasta ja olla huolehtimatta liikaa Miirusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti