maanantai 3. marraskuuta 2014

Formulakrapuloissa

Aamulla kello herätti kymment vail neljä ja virittelin miniläppäriltä formulat näkymään. Selostus tuli hienosti hollannin kielellä, mutta kuva näkyi hyvin.
VMP (feat. A. Stubb) kuvaa parhaiten sitä kisaa. Viimeiset kymmenen kierrosta jätin protestiksi katsomatta, kun niin ketutti suaamalaasten sijootukset.
Noh, aamu meni em. syystä vähän pitkäksi, mutta se ei haitannut, kun päivälle ei sen suurempaa ohjelmaa ollutkaan.
Puolenpäivän jälkeen lähdimme tutusti skootterilla liikenteeseen ja ensimmäisen kerran vilkku meni päälle paikallisen Karting-radan kohdalla.


Hieno rata, mutta Järilä on parempi :)


En käsitä mille jenkkivartalolle penkki oli tehty, siinä oli ainakin 10 cm tyhjää sivusuunnassa. Muutenkin ihme viritys tuo auto, penkki oli reilusti eri linjassa kuin ratti jne.
Sitten jatkoimmekin matkaa kohti saaren luoteisosaa.
Rannalle pysätessämme siellä oli pirusti apinoita, mutta sitten ne tekivät joukkoopaon.

Mutta yksi jäi joukosta jälkeen...
 Rannalta jatkoimme matkaa kohti Oriental Villagea.

 Matkaoppaiden puheet paikan "disneymäisyydestä" pitivät hyvin kutinsa.



 Oriental Villagesta lähtee myös Cable Car -kuljetus vuoristoon. Ei muutakuin menoksi!


Yläilmoista näkyi myös taannoin vierailemamme 7 wells -lähteet. 

Yläasemalta vielä pieni siirtyminen ylimmälle asemalle...

Poijjaat väsäilevät vissiin jotain ulkoilureittiä, ihan ok puitteet.



Alaspäin tulossa. Vasemmalla meressä näkyy se aallonmurtaja, jossa taannoin skootteroimme.


Pusivehveli oli kerännyt sarviinsa vähän vararavintoa...

Päivällinen syötiin kotikylän meksikolais-ravintolassa. Hyvvää oli.
Ruokailun päälle kävimme vielä vähän löhöilemässä lähirannalla.



Huomenna jätämme Langkawin saaren taaksemme ja luvassa on pieni kaupunkipyörähdys.
Kirjoitteli Pace.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Kissoja ja vähän muutakin

Sunnuntai oli meille lököpäivä eli uusia maisemia ei tänään nähty, mutta kissoja sitäkin enemmän. Siksipä tässä postauksessa on paljon kissakuvia (terkut vaan kissanhoitajille koti-Suomeen!), ja sen vastapainoksi hieman asiaa meidän majapaikastamme, Senari Bay Resortista.


Tällaiset rantanäkymät meillä oli lounaspaikassamme India Palacessa Pantai Cepangilla. Voin ehdottomasti suositella ruokapaikaksi!

Heti kun otin rannalla kameran esiin, ilmaantui kuviin kissa, joka väritykseltään vastasi melko täydellisesti juuri matkan alla menehtynyttä Essu-kissaamme. 

Ble-nimisen kissan lisäksi kuvasta löytyy kyllä Pacekin.


En tiedä, tykkäsikö, mutta antoi kuitenkin rauhassa silitellä.

Se intialainen lounaspaikka oli sen verran hyvä, että illalla ajelimme sinne vielä illan kauppareissulla jälkiruoalle eli mansikka- ja mangolassille. Hyviä nekin!


Tässä sitten muutamia kuvia majapaikastamme, jossa lötköilimme tänään aamupäivän (ja alkuiltapäivänkin). Riippumattoja löytyy sieltä täältä ja aika letkeäähän niissä on loikoilla.
Hotellilla on oma pieni ranta, mutta siinä uimisen fiilistä vie hieman pehmeä mutapohja ja vielä enemmän se, että rantaan ajautuu roskia, mm. löysimme särkyneen lasipullon terävillä reunoilla.

Huonehintaan sisältyy aamiainen, joka tuodaan tuollaisissa oransseissa pusseissa ennen aamukasia odottamaan huoneen terassille. Siitä voi sitten oman aikataulun mukaan syödä, mitä pussista löytyy. Paahtoleipää ja tuoremehua siellä on ollut aina, ja niiden lisäksi hieman hedelmiä ja paikallisia erikoisuuksia.


Tällaiset on näkymät, kun istuskelemme terassilla huoneen edessä.

Hotellin oma ranta.


Hotellihuone oli alkuunsa pieni shokki, varsinkin Avanin ihanuuden jälkeen. Nyt huoneen ankeuteen on jo ehtinyt tottua ja ihan hyvin se palvelee tarkoitustaan (paitsi että sänky kaipaisi petaria tai vastaavaa pehmentämään jousitusta). Puitteiltaan hotelli ei erityisesti loista, mutta palvelu on täyden kympin arvoista. Esimerkiksi tänään rannalle lähtiessä kysäisimme, olisiko saatavilla lainaksi rantapyyhkeitä, ja sellaisethan löytyi. Skootterin vuokra on edullinen. Vesipullon saa täytettyä hotellin respassa. Likaiset vaatteet lähtivät tänään pesuun hintaan 4 ringitiä per kilo eli euron kilo. Meidät haettiin lentokentältä ja eiköhän saada myös kyyti takaisin lentokentälle ylihuomenna.

Eikä siinä vielä kaikki. :) Hotellista löytyy kissoja, ja paljon. Ilmeisesti "medium"-kokoisia kissoja on kaksi, pentuja neljä ja lisäksi emokissa, joka odottaa taas uusia pentuja. Ja saattaa niitä kissoja olla vielä jokunen lisääkin. Tänään pääsin tekemään läheisempää tuttavuutta yhden lutuisen kissan kanssa (ilmeisesti kategoriaa pentu, vaikka ikää tällä onkin jo 10 kk). Tämä Stella ei vieraita arastele, vaan antoi silittää ja ottaa syliin, toisin kuin siskonsa, joka aina lähestyessä teki parin metrin siirron, läsähtääkseen sitten uuteen paikkaan makuulle.

Stella olisi ollut sylissä ties kuinka kauan, mutta alkoi tulla niin kuuma, että pakko oli päästää pois. 


Stella. 
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvää yötä Langkawilta!

lauantai 1. marraskuuta 2014

Ristiin rastiin Langkawilla

Eilen tuli koluttua saaren luoteiskulma, joten tänään suuntasimme skootterin nokan kohti koillista.
Kuumia lähteitä etsimme, mutta päädyimme niiden sijaan idyllisen rauhalliselle Tanjung Rhun rannalle. Ranta ilmeisesti kuuluu samannimiselle hotellille, mutta osa rannasta on avattu muidenkin kuin hotellivieraiden käyttöön.

Tanjung Rhu.

Laskuveden aikaan rannasta voi kävellä läheiseen saareen asti noin nilkkasyvyisessä vedessä.

Kas näin.
 




Nämä smoothiet oli niiiiin hyviä!


Rannan jälkeen seuraava kohde olivat sitten ne Ayer Hangatin kuumat lähteet. Tämä lienee joku vanha turistipaikka, sillä kuumien lähteiden altaat puskivat melkoista kasvustoa eikä paikka näyttänyt järin houkuttelevalta. Jalkoja pääsi kuitenkin lilluttelemaan kuumaan veteen.

Ayer Hangatin kuumaa jalkakylpyä.
 Kuumilta lähteiltä pienen matkan päässä löytyi taas yksi vesiputous. Senkin luona sai kavuta kiitettävän määrän rappusia ja ylhäällä olisi voinut pulahtaa vilvoittavaan veteen. Tällä kertaa jätimme sen väliin, kun ei ollut uikkareita valmiiksi päällä ja pukukoppi jäi kymmeniä metrejä alemmaksi.

Durain Perangitin vesiputous - tai yläosa siitä.


Rappusia.

Vesisade sademetsässä.
Putouksilla päälle iskenyt vesisade kesti kutakuinkin yhden jäätelön ja tammi-pelin verran. Sitten otimme taas skootterin allemme ja suuntasimme etelään, Kuahin kaupunkiin.


Pizza maistui vaihteluna paikallisille riisiruuille. Tämä hyvä pizzapaikka löytyi saaren ainoasta kaupungista eli Kuahista.

Kuahin kaupungista löytyy myös jättikotka. Langkawin nimi tulee perimätiedon mukaan sanoista helang (kotka) ja kawi (punaruskea). 

Se on 12 metriä korkea, eli aika iso.
Kuahista ajelimme rantatietä pitkin takaisin omalle asuinalueellemme saaren länsirannikolle, Pantai Cenangin liepeille. Pantai Cenangilla meininki on kuin Phuketin vilkkaimmilla rannoilla: krääsäkauppoja ja ravintoloita vieri vieressä.


"Ei riemulla rajaa, kun Suzukilla ajaa", sanoo Pace.



Pantai Cenangin rantaa. Saattaapi olla huominen kohteemme, mikäli iho sietää aurinkoa.

Näitä täällä riittää, ja usein ihan tien vieressä. Illaksi ne kootaan jonnekin suojaan ja aamulla on tuotu uuteen kohtaan märehtimään.
Juuri ennen hotelliamme alkaa tie, joka on puoliavonaisella puomilla suljettu liikenteeltä. Uteliaina lähdimme kuitenkin tutkimaan, minne se vie, ja löytyisikö mahdollisesti sen kautta pääsy horisontissa häämöttäneelle mystiselle sillalle. No, sinne sillallehan se johti, vaikka silta sitten osoittautuikin aallonmurtajaksi.


Näkymät rantaan aallonmurtajalta.

Tänne emme sentään me lähteneet ajelemaan...

... se kun oli melko ilmavassa kunnossa.

Aallonmurtajan ehjempi ja vähemmän ehjä osa kohtaavat.
Nyt on koko saari tullut siis kierrettyä skootterilla. Jos huomenna on kirkas keli, saattaa ohjelmassa olla köysirata-ajelu, mutta sepä selviää sitten huomenna.